*

Luntatupaan Ajan ilmiöiden tarkkailua

Suomiko turvallisuuden tuottaja?

Suomessa väitetään usein, että Suomi suurine asevelvollisuusarmeijoineen olisi ns. turvallisuuden tuottaja. Tällöin ajateltaneen Ruotsin ja Viron sotilaslukumäärältään pieniä maavoimia. Kuitenkin, jos otetaan huomioon kokonaismaanpuolustus, Suomi on ainakin eräiltä osin turvallisuuden kuluttaja.

Suomella ei ole toimivaa ohjuksentorjuntajärjestelmää, joka kykenisi torjumaan ballistisia ohjuksia. Suomen kaupungit Helsinki mukaanlukien ovat täysin ilman suojaa ohjuksin tehtävien hyökkäysten varalta.

Suomen huoltovarmuus on epävarmaa, koska merireitti Suomesta Atlantille on suhteellisen pitkä ja katkaistavissa ilman Ruotsin ja Naton tukea. Tähän rakennettavat neljä korvettia eivät tuo mitään suurempaa muutosta.

Suomen kyky kestää muutamaa viikkoa pidempää täysimääräistä sotatilaa ilman ulkopuolista tukea on näin ollen kyseenalainen.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Luin tuossa artikkelin nykysodankäynnistä. Siinä oli sellainen vinkkeli, että nykyään ei oikein kannata käydä laajamittaista sotaa, sillä sellaisen sodan voittaminen maksaa enemmän kuin mitä sillä on saatavissa - eikä kukaan oikein hallitse sen taitoa enää.

Siinä missä ennen menit vihollisen maahan ja ryöstit kaupunkien rikkaudet sekä myit niiden asukkaat orjiksi tai pisti kaivoksiin, nykyään raha on digitaalista ja orjakauppaa ei juuri kukaan käy ja ihmistyövoimakin on pikkuhiljaa arvotonta. Varsinkin kun niitä on saatavissa muillakin keinoin.

Ja vaikka maailmantalouden saisikin sotimalla haltuunsa, se tarkoittaa lopulta ydinsotaa.

Paras turvallisuudentuottaja Suomelle olisi ydinase. Täällä ei ole mitään niin arvokasta, että kannattaa ottaa ydinpommista koppi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kauppayhteyksien katkaisu ja kaupunkien avainkohteiden pommitus lienee metodi, jolla jokin valtio taivutetaan toimimaan hyökkääjän tahdon mukaan nykyajan sodissa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Eikä sekään kovin hyvin toimi, kuten on nähty. Tulee pahaa verta ja päättäväisyys sen kuin kovenee ahdistetulla ja saarretulla. Mutta kylmä sota oli hyvä esimerkki siitä, miten ilman laukaustakaan voi voittaa.

Toisaalta Krimin valloitus taas taitaa edustaa perinteisempää menoa, joskin omalaatuisena poikkeuksena; Siinäkään ei (ainakaan paljon) laukauksia vaihdettu. Pistää miettimään, että onkohan se itä-ukrainan konflikti vain strateginen siirto, että saa sellaisen vyöhykkeen Krimin ulkopuolelle sisäpuolen sijaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #7

Tietenkin kauppasaarron ja ohjusiskujen lisäksi tulisivat käyttöön tietoliikenteen ja median häirintä sekä voimakas somepropaganda.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero
Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #10

Näitä metodeja käytetään nykyään horjuttamaan kohdevaltion poliittista järjestelmää. Jollei sitten toimi lisätään painetta muilla keinoilla.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Sotaa ei voiteta pommittamalla kaupunkeja. Lopulta sota on maavoimien välinen taistelu.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tuo riippuu hyvin paljon mihin vuoden aikaan kriisi alkaa ja myös kohteena olevan valtion (ja kansan) kriisin kestävyydestä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Nykyään sodan suurimpia voittajia lienevät ase- ja ammus- sekä jälleenrakennusteollisuus. Näiden firmojen omistajille kai kannattaa mikä tahansa sota, joka ei tuhoa omaa asuntoa tai kesämökkiä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ainakaan kybersodankäynnissä ja siihen liittyvissä erikoisjoukkojen operaatioissa ei synny välttämättä kovinkaan paljon korjattavaa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Noin se on tainnut aina olla. Sotilaan tai tavan tallaajan henki ei ole minkään arvoinen ja täysin käypää vaihtotavaraa vallalle ja rikkauksille.

Humanitaariset avustusjärjestöt voittavat myös.

Toimituksen poiminnat